Kaikki kursiivilla kirjoitettu on alkuperäistä kansanrunoutta.
Ihmiset asettuvat puoliympyrään kasvot kuuta kohti.
Lausutaan: "Jumalten ja valtavanhempien silmien edessä olemme kokoontuneet tänne noudattamaan vanhaa tapaa, juhlistamaan auringon vapautumista pimeästä Pohjolasta, kunnioittamaan pyhää tulta auringon poikaa ja muistamaan jumalia ja esivanhempiamme sanoilla ja teoilla!
Lausutaan:
"Tuli on tullut taivoselta, Panu pilven partahalta."
Sytytetään kolme tulta, lausutaan tulen synnyn alku:
"Tulen synty on taivosesta,
Vuoresta vein sikiö,
Mullasta minun sukuni.
Iski tulta Ilmarinen,
Väläytti Väinämöinen
Kolmella kokon sulalla,
Viiellä vipusimella,
Elävällä ennuksella"
Kosketetaan maata.
"Terve maan emoiseni
Pyhä piika pikkarainen
Tule tänne tarvitahan
Väekseni, voimakseni
Tuekseni, turvakseni
Tiiokseni, taiokseni
Nouse maasta, maan isäntä
Pellosta perivihanen
Annas vanhoa väkeä
Väekseni, voimakseni
Tuekseni, turvakseni
Tiiokseni, taiokseni
Nouse luontoni lujasti
Hengen haltija havaja!
Syntyni syvästä maasta
Isäni luonto, emäni luonto
Päälle luontoni omani
Tule tänne tarvitahan
Väekseni, voimakseni
Tuekseni, turvakseni
Tiiokseni, taiokseni"
Lausutaan:
"Terve, jumalat, tultuanne!"Aurinko eli Päivätär on vuosittain kiertonsa alimmassa kohdassa syvällä maailmanpuun juurien lomassa pimeässä Pohjolassa. Olemme täällä vuoden pimeimpänä päivänä ylistämässä jumalia ja toivomassa, että he vauhdittavat auringon vapautumista ja kevään alkamista. Samalla juhlimme myös näiden kahden sisaruksen, auringon ja kuun — Päivättären ja Kuuttaren jatkuvaa kiertoa, joka on osa sitä koko maailman suurta ja luonnollista valon ja pimeän, elämän ja kuoleman kiertoa, johon myös me kuulumme.
Yhtenä äänenä ja yhtenä tahtona me ylistämme jumalia vauhdittamaan auringon syntymää ja Pohjolan varjojen väistymistä. Sopeutumalla tähän ikivanhaan maailmankaikkeuden kiertoon opimme myös tuntemaan jumalamme paremmin. Toivomme, että samalla kun Lemminkäisen kevät saapuu ja valo syntyy uudelleen pimeyteen, niin samalla myös me voimme jättää taakse kaiken turhan ja siirtyä kohti kevättä entistä vahvempina ja elämää täynnä olevina, Auringolta ja muilta jumalilta ruumiin ja sielun ravintoa saaden. Pyydämme jumalilta terveyttä ja onnea elämässä!
Annamme nyt uhrin, jotta meidän suhteemme jumaliin vahvistuu."
Uhrin asettaminen. Ihmiset juovat maljasta.
Lausutaan: "Annamme nyt uhrin, jotta meidän suhteemme valtavanhempiimme vahvistuu."
Uhrin asettaminen. Ihmiset juovat maljasta.
Lausutaan: "Annamme nyt uhrin kaikille wanhoille ja näkymättömille asukkaille täällä. Tämän paikan oikeille omistajille."
Uhrin asettaminen. Ihmiset juovat maljasta.
Lausutaan:
"Terve, jumalat, tultuanne!
Tähän elohon työlääsen
Vallan työhön vaikiahan
Olkoon onni ja menestys
jumalille kunnijaksi!"
Lauletaan esilaulajan johdolla:
"Terve, kuu, kumottamasta,
kaunis, kasvot näyttämästä,
päivä kulta, koittamasta,
aurinko, ylenemästä!
Kuu kulta, kivestä pääsit,
päivä kaunis, kalliosta,
nousit kullaisna käkenä,
hope'isna kyyhkyläisnä
elollesi entiselle,
matkoillesi muinaisille.
Nouse aina aamusilla
tämän päivänki perästä!
Teepä meille terveyttä,
siirrä saama saatavihin,
pyytö päähän peukalomme,
onni onkemme nenähän!
Käy nyt tiesi tervehenä,
matkasi imantehena,
päätä kaari kaunihisti,
pääse illalla ilohon!"
Lausutaan:
Olkoon onni ja menestys
jumalille kunnijaksi!"
Kumarretaan kuulle ja kävellään pois uhripaikalta.